Voimia arkeen pelkällä höpötyksellä!

Miten? Anna me kerromme lisää.

Meillä työpäivät koostuvat välillä yksinäisestä puurtamisesta tietokoneen äärellä. Tämä on varmasti monelle tuttua ja tullut vielä tutummaksi viimeisen kahden vuoden aikana. 

Puhelimeni pirisi ja kollegani soitti. Vautsi olipa kiva, kun kollega soitti ja saimme puhua keskeneräisistä projekteistamme ja tulipa siinä puhuttua vähän yksityiselämästäkin. Ihmeellinen tämä höpöttelyn voima ja miten siitä saikin taas uutta virtaa iltapäivän yksinäiseen puurtamiseen tietokoneen äärellä.

Tänä päivänä etätyökäytännöt ovat varmasti vähentäneet arjen höpöttämistä ja dialogista vuorovaikutusta. Vaikea kuvitella, että se ei näkyisi suoraan toiminnan tehokkuudessa ja tuloksessa. Emme ehkä vielä täysin ymmärräkään höpöttelyn merkitystä, koska sitä ei varmastikaan vielä monessa paikassa suoraan mitata ja sen vaikuttavuutta todenneta. Arjen kohtaamiset ovat jääneet vähemmäksi ja ihmiset ovat tottuneet vallalla olevaan tilanteen osin huomaamattaan. Joku tykkää ja jotain ahdistaa, näin karrikoiden. Yksilön oma elämäntilannekin on seikka, joka ohjaa meitä käyttäytymään tietyllä tavoin tietyissä tilanteissa.

Höpöttelyn määrä, sisältö ja merkitys voi olla hyvinkin erilainen eri ihmisillä.

Meillä kaikilla on vähän omat tapamme käsitellä asioita. Meistä ihmisyyteen kuuluu tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Me Työelämää- tiimissä uskomme, että arjen höpöttely ruokkii juuri tätä tarvetta erittäin hyvin.

Mitä on arjen höpöttely ja miksi se on hyödyllistä?

Höpötyksen taustaa, tarvetta ja merkitystä ei ehkä juurikaan tule miettineeksi. Esimerkiksi työhaastattelussa höpötyksellä voi olla paljonkin merkitystä. Höpötys saattaa laukaista alkujännityksen, jonka ansiosta tilanne rentoutuu. Se taas omalta osaltaan vaikuttaa siihen mitä johtopäätöksiä keskustelusta teemme. Hyvin sujunut työhaastattelu voi olla portti eläkevirkaan ja vastaavasti vaikka olisit todistusten puolesta erinomainen valinta työnantajalle, mutta jokin höpöttelyssä tökkii, saattaa eläkevirka jäädä vain haaveeksi tämän haastattelun perusteella.  

Toki työhaastattelu on tilanne, jossa keskustelun tulee pysyä asialinjalla. Aina kuitenkin tuomme keskusteluun myös jotain henkilökohtaista ja näin asioiden käsittely inhimillistyy ja niihin tulee lisää syvyyttä. Kohtaamiset auttavat usein myös ajallisesti asioiden käsittelyä.  Höpöttely on myös tunnetta ja intuitiota. 

Vuorovaikutus ja höpöttäminen yhdessä päästävät asioissa syvemmälle

Me Työelämää-tiimin kanssa kohtaamme päivittäin monenlaista vuorovaikutusta, osa on höpöttämistä. Usein voidaan tarvita paljonkin höpötystä, että päästään asioissa syvälle. Monessa kohtaamisessa nousee esille kiire, ja se ettei enää ehditä yhdessä jäsennellä asioita ilman tehokasta agendaa. Puuttuu siis omalla tavallaan osallisuus ja välittäminen. 

Tuntuu, että vallalla on ajatus ajanhallinnan kautta tehokkuuden löytämisestä. Kun tiivistetään palaverit mahdollisimman tehokkaiksi ja lyhyiksi jää aikaa tehdä enemmän töitä, mutta onko tämä kuitenkaan paras keino ylläpitää motivaatiota työn tulokselliseen tekemiseen? Meidän mielestä ei.

Pitääkö jatkuvasti höpötellä? Ei tietenkään.

Tehokkaalle ajankäytölle on ehdottomasti oma paikkansa. Selkeät, tiiviit palaverit hyvällä agendalla ovat perus tekemisen kivijalka ja erittäin tarpeellisia, se on selvä. Niiden kautta rakentuu hyvä toimintamalli arkeen.

Se mitä meidän mielestä pitäisi pysähtyä miettimään on mitä tehokkuudella saavutetulla ajalla kannattaa oikeasti tehdä.  Hyvä tavoite, joka tulisi meidän mielestä kirjata muiden esim. taloudellisten tavoitteiden lisäksi olisi resurssi yhteiseen keskusteluun ja asioiden pohtimiseen ilman tarkkaa agendaa ja tavoitetta. Uskomme, että se olisi kannattavaa. Oikein toteutettuna tämä toimintakulttuuri tarjoaisi koko työyhteisölle entistä vahvemman tunteen yhteenkuuluvaisuudesta sekä yksilön merkityksellisyydestä koko työyhteisön kannalta.

Mitä enemmän saamme kulkea mukana erilaisten yritysten keskusteluissa työnohjaajan roolissa, sitä vakuuttuneempia olemme siitä, että työnohjaus pitäisi olla osa jokaisen yrityksen arkea. Työnohjaus ja tapa miten se toteutetaan, rakennetaan aina juuri sille taholle, jossa kulloinkin työskennellään. Työnohjauksen ero esimerkiksi valmennukseen voisi olla se, että meillä on suunta, mutta sivupolut määrittyvät dialogissa ilman liian tarkkaa agendaa. 

Tämä on vain yksi näkökulma ja työnohjausta voi käyttää monessa apuna. Meistä työnohjauksen yhtenä tarkoituksena on tuoda tilaa ja reflektoida arkea ja siinä toimimista. Kehotammekin kaikkia miettimään, mitä tehokkuudesta saavutettavalla tehokkuudella oikeasti kannattaa tehdä.  

Työnohjaus tarjoaa luotettavan ja tasapuolisen ympäristön keskustella työtilanteiden synnyttämistä ajatuksista, joko yksilö- tai ryhmäohjauksessa!

Oletko huomannut, että teidän työyhteisö voisi hyötyä työnohjauksesta? Ole meihin rohkeasti yhteydessä!

Työnohjaus terveisin

Taina ja Henna