Työnohjaus, mihin tilanteeseen ja kenelle se on tarkoitettu?

19.1.2022

Työnohjaus sanana on monelle varsin vieras, eikä näin ollen paljasta kuulijalle toiminnan käyttötarkoitusta, hyötyjä ja mahdollisuuksia. Tämä on ainakin minun kokemukseni työnohjauksen yleisestä tunnettavuudesta.

Itse olen kuitenkin käyttänyt palvelua jo reilun vuosikymmenen ja vakuuttunut sen hyödyistä niin, että päädyn itsekin kouluttautumaan työnohjaajaksi.

Omat kokemukseni työnohjauksesta ovat tukeneet yrittäjyyden sokkeloisessa maailmassa suunnistamiseen. Säännölliset tapaamiset koulutetun työnohjaajan kanssa ovat vahvistaneet harteitani tilanteissa, joissa omat ajatukset ovat olleet solmussa ja kyky ja halu rasittaa läheisiä omilla työasioilla on tuntunut epäreilulta. Ohjauskeskustelut puolueettoman asiantuntijan kanssa ovat aina tuottaneet uusia ajatuksia tilanteiden läpikäyntiin, jotka osaltaan ovat rohkaisseet jatkamaan valitsemallani polulla.

Parhaimmat kokemukseni olen saanut yksilötyönohjauksista, joissa ajatuksena on perehtyä vain minun ajatusmaailmaani ja sen luomiin toimintamalleihin arvioiden samalla niiden merkitystä kulloisenkin organisaation tavoitteisiin. Ryhmätyönohjaukset, joihin olen osallistunut ovat toimineet vuorovaikutuksen työvälineenä työyhteisön välisessä dialogissa.

Ammattinsa osaava työnohjaaja tarjoaa ohjattaville aikaa löytää ammatillisesti merkittäviä voimavaroja omien jo karttuneiden kokemusten pohjalta, joiden kautta syntyy onnistumisen kokemus vaikutta itse siihen, miten asioita ratkaistaan.

Olkoot kyse yksilö- tai ryhmäohjauksesta, tärkeintä on luottamuksellinen, kuulluksi tulemisen tunne, joka syntyy vuorovaikutuksessa ohjattavan ja ohjaajan välille. Tästä tilanteesta lähtee kipinä, joka kasvaessaan vahvistaa ohjattavan omaa ammatti-identiteettiä, työssä jaksamista sekä koko työyhteisön työhyvinvointia.

Eikä tässä vielä kaikki. Työnohjauksien tarjoamien mahdollisuuksien kautta voidaan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen panostaa jo ennen, kun työuupumus johtaa loppuun palamiseen ja mahdolliseen työpaikan vaihtoon.

Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöt olivat suurin menoerä sairauspäivärahojen maksatuksessa vuonna 2020 (Kelan sairausvakuutustilasto 2020). Oman mausteensa tähän työhyvinvoinnin merkitykseen tuo vielä tämä pahuksen Covid 19, jonka lopullisista vaikutuksista ei kukaan vielä tiedä. Paljon puhutaan myös etätyön seurauksista työssäjaksamisen kannalta. On hyvin ymmärrettävää, että lisääntynyt etätyö kuormittaa osaltaan myös kodin ja perheiden välisiä suhteita.

Toivoisinkin eteenkin työnantajien tarttuvan tähän epäkohtaan, näin hyvän sään aikana ja tarjoavan työntekijöilleen työnohjausta työmotivaation ylläpitämiseksi ja osoittaakseen heille heidän merkityksellisyyden yrityksen toiminnan kannalta, myös näin poikkeusaikana.

Taina