Kun arvioimme työnohjausta säännöllisesti ja monipuolisesti, voimme varmistaa, että se tuottaa toivottuja tuloksia niin yksilön, työyhteisön kuin koko organisaation tasolla.
Työnohjauksen laadun ja vaikuttavuuden todentaminen sekä tulosten tarkastelu on avain onnistuneeseen kehitykseen. Todentamisen avulla voimme tarjota tärkeää tietoa johdolle sekä myös työskentelyyn osallistuville. Sen avulla voimme kirkastaa tavoitteita, seurata muutoksia ja luoda suuntaa tekemiselle. Alempana listaamme neljä keinoa todentaa laatua.
Työnohjaus on loistava työskentelytapa työyhteisöjen kehittämisessä ja ammatillisessa kasvussa. Se tarjoaa tilan ja ajan pohtia työn haasteita, kehittyä ammatillisesti ja purkaa työssä koettuja paineita. Kuitenkin, jotta työnohjauksesta saadaan maksimaalinen hyöty, on tärkeää tarkastella systemaattisesti sen laatua ja vaikutuksia.
Miksi työnohjauksen laatua ja vaikuttavuutta pitää arvioida?
Työnohjauksen laadun arviointi ja vaikutusten todentaminen ei ole kertaluonteinen tehtävä, vaan sen tulee olla jatkuva prosessi. Laadun tarkastelun ja vaikutusten todentamisen avulla voimme tunnistaa työnohjauksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita, mikä mahdollistaa työnohjauksen jatkuvan parantamisen. Tämä edellyttää avoimuutta palautteen vastaanottamisessa ja halua kehittää sekä työnohjausprosesseja että omia ohjaustaitoja.
Laadukas työnohjaus edistää yksilön hyvinvointia, parantaa työyhteisön toimintaa ja lisää organisaation kokonaisvaltaista tuottavuutta. Se auttaa työntekijöitä kohtaamaan ammatilliset haasteet, kehittää työssä tarvittavia taitoja ja vahvistaa organisaation sisäistä vuorovaikutusta. Ilman laadun ja vaikutusten arviointia nämä hyödyt voivat kuitenkin jäädä saavuttamatta.
Näin voimme tarkastella ja todentaa laatua
Työnohjauksen laadun ja vaikutusten todentaminen voi olla haastavaa, koska kyseessä on usein subjektiivinen kokemus. Kuitenkin seuraavat menetelmät voivat tarjota arvokkaita näkökulmia ja dataa laadun arvioimiseksi:
- Osallistujakyselyt: Kysely on hyvä tapa kerätä tietoa työnohjauksen kokemuksista. Kyselyissä voidaan kartoittaa osallistujien tyytyväisyyttä, oppimiskokemuksia ja sitä, miten työnohjaus on vaikuttanut heidän työhönsä. On tärkeää, että kysely on huolellisesti suunniteltu ja vastauksia käsitellään systemaattisesti.
- Organisaation tuottavuus- ja hyvinvointimittarit: Työnohjauksen laadun voi nähdä heijastuvan myös laajemmin organisaation toimintaan. Esimerkiksi henkilöstön työtyytyväisyyden, sairauspoissaolojen määrän ja tuottavuuden muutoksia voidaan käyttää indikaattoreina työnohjauksen vaikutuksista.
- Keskustelut ja palautetilaisuudet: Keskustelut työnohjaajan, ohjattavien ja organisaation johdon kesken tarjoavat mahdollisuuden syvällisempään laadun arviointiin. Keskusteluissa käsitellään työnohjauksen vaikutuksia, esiin tulleita haasteita ja kehitysehdotuksia.
- Työnohjaajan itsearviointi: Työnohjaajien on hyvä tehdä säännöllisesti itsearviointeja oman työnsä laadusta. Tämä voi sisältää esimerkiksi reflektointia työnohjaussessioiden sujumisesta, omien ohjaustaitojen kehittymisestä ja siitä, miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu.
Työnohjauksen laatua voi todentaa
Työnohjauksen laatu vaikuttaa suoraan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen
Työnohjauksen laadun systemaattinen arviointi on avain sen vaikuttavuuden varmistamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Kun laatu on kohdallaan, myös työnohjaus täyttää sille asetetut odotukset ja tavoitteet.
Kun arvioimme työnohjausta säännöllisesti ja monipuolisesti, voimme varmistaa, että se tuottaa toivottuja tuloksia niin yksilön, työyhteisön kuin koko organisaation tasolla. Laadukkaan työnohjauksen myötä organisaatio voi saavuttaa kestäviä parannuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja ammatillisessa osaamisessa.
Lue lisää TYÖELÄMÄÄ-prosessista tästä.