Mittaaminen tuo yleensä ensimmäisenä mieleen matemaattiset suureet ja mittayksiköt, joiden avulla voidaan tehdä esimerkiksi todentamista ja vertailuja. Työympäristössä jokainen törmää vähintäänkin taloudellisen tuloksen mittaamiseen, mutta nykyään myös muihin toiminnan ja tuottavuuden mittareihin. Aika suhteessa eri tekijöihin on yksi keskeinen käytetty mittari. Poikkeamien seuranta ja niiden aiheuttamien toimenpiteiden kustannukset ovat laatu- ja kehitystyötä tekeville tuttu tarkastelun kohde, kuten myös eri toimintojen mittaamista ja kehittämistä edellyttävä jatkuvan parantamisen käsite.
Mistä me Työelämää -palvelussa puhumme, kun puhumme mittaamisesta?
Meille mittaaminen kertoo arjen sujuvuudesta. Se kertoo siitä, onko henkilöstöllä edellytykset onnistua työssään ja onko esimerkiksi esihenkilön saatavilla riittävästi informaatiota niistä tarpeista, mitä erityisesti pitäisi johtaa.
Miksi olemme yhdistäneet työohjaukseen mittaamisen?
Todellisten muutosten aikaansaamiseksi pitää olla tietoa siitä, miten asiat ovat tällä hetkellä, mikä muuttuu ja miten. Työnohjattavat, niin henkilötasolla kuin ryhmätyönohjauksessa, ansaitsevat mielestämme kehittymisen ja edistymisen tekemisen näkyväksi. Hyvin rakennetuilla mittareilla pystymme seuraamaan vaikutuksia ja työnohjattavat itse voivat saada vahvistuksen prosessin onnistumisesta. Todentamisella pystymme osoittamaan työnantajalle työnohjauksen vaikuttavuuden, vaikka vastaajien henkilökohtaisia tuloksia ei työnantajalle luovuteta yksilön suojan vuoksi.
Olemme rakentaneet kyselyt, joilla tehdään lähtötason mittaukset ja seurantamittaukset onnistumisten tunnistamiseksi. Kehittyminen voidaan havaita tulosten kautta. Työnohjausprosessia tukevan kyselyn tulokset kertovat työyhteisön tilanteen vaikutuksista asiakaskokemukseen, kannattavuuteen, tuottavuuteen ja liikevaihtoon.
Keskeisillä työarjen hallintaan vaikuttavilla tekijöillä on näkyvät seuraukset ja niihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Mahdollistamalla asioiden näkyväksi tuleminen ja voimavarojen oikeaan suuntaaminen mitataan yrityksen, tai muun toimijan kannalta loppupeleissä kaikkein kovimmalla mittarilla, rahalla. Yksilön kannalta toimivalla arjella on mittaamattomat vaikutukset henkiseen hyvinvointiin.
Hyvin rakennetulla työnohjauksen ja mittaamisen konseptilla voimme edistää myös merkityksellisyyden kokemusta työyhteisöissä. Merkityksellisyyden tunne on liima, mikä kiinnittää yksilön vahvasti yritykseen, tai muuhun toimijaan.
–Jaana