Työelämää-tiimissä olemme vuosia olleet mukana rakentamassa parempaa työarkea koko työyhteisölle. Uskomme vahvasti, että hyvä työarki on tuottavuuden tae ja johtajalla on tärkeä rooli työarjen sujuvuudessa. Lähestymme työhyvinvointia arkisesti, ilman suuria akateemisia tutkimuksia. Mielestämme sujuva työarki on erinomainen pohja tuottavuudelle.
Työelämästä löytyy valtavasti tutkimuksia, ohjeita ja neuvoja siitä, miten työelämää voi parantaa. Kuitenkin näyttää siltä, että tieto ei riittävästi siirry käytäntöön, eikä monissa työyhteisöissä työarki suju toivotulla tavalla. Tiedon ja tutkimusten määrästä tämä ei kuitenkaan mielestämme ole kiinni.
Johtajalla olennainen rooli sujuvassa työarjessa – yhteisen ymmärryksen merkitys
Työnohjauksen parissa saamme olla mukana monen työyhteisön ja yksilön arjessa, jossa konkreettisesti näemme työarjessa kohdattavia haasteita. Toisaalta saamme myös olla mukana iloissa, joita hyvä ja toimiva työarki tuo mukanaan. Olemme siksi Työelämää-tiimissä pohtineet asiaa uudesta näkökulmasta.
Miten johto saa tietoa tästä koko homman perustasta – työarjesta? Työarkeen paneutuminen tuo esiin valtavan määrän ohjeita ja neuvoja. Tuntuu, että arjesta on tehty turhan monimutkainen asia myös johtajan kannalta. Johtaja saattaa kokea, että käytännön asiat hukkuvat teorioiden ja tutkimusten alle. Rajaaminen mihin keskittyä on työlästä.
Johtajan on tärkeää olla osa työyhteisöä, ei vain ohjaaja ylhäältä päin. Johtajan osallistuminen työarkeen luo yhteisen ymmärryksen siitä, mitä työssä tapahtuu ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia on olemassa. Päätöksenteossa ja strategiatyössä auttaa, kun johto on aidosti mukana työarjessa. Näin työskentely perustuu todelliseen tietoon ja kokemukseen, ei pelkästään tilastoihin ja raportteihin.
Ymmärrys työarjesta tuo johtamiseen uutta näkökulmaa
Arkinen ymmärrys tarkoittaa käytännössä sitä, että johtajat ovat läsnä työpaikalla ja vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. He kuuntelevat ja havainnoivat, osallistuvat keskusteluihin ja ovat kiinnostuneita työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä. Tämä ei tarkoita mikromanageerausta, vaan empaattista ja avointa johtajuutta, jossa työntekijät kokevat olevansa arvostettuja ja kuultuja.
Hyvä työarki ei synny vain hyvistä ohjeista ja neuvoista. Se syntyy, kun neuvot sovelletaan käytäntöön. Osana työyhteisöä johto voi nähdä, mitkä toimenpiteet toimivat ja mitkä eivät, ja tehdä tarvittavia muutoksia joustavasti ja nopeasti. Haluamme siis haastaa johtajia astumaan konkreettisesti alas helikopteriperspektiivistä mukaan työarkeen. Uskallamme jopa luvata, että oivalluksia syntyy.
Tiedätkö varmasti, voivatko ja haluavatko työntekijät antaa parastaan?
Tämä on keskeinen kysymys, johon jokaisen johtajan tulisi etsiä vastausta. Työntekijöiden halu ja kyky antaa parastaan riippuu monista tekijöistä. Työympäristö, työtehtävät, johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja monet muut tekijät luovat tekemisen edellytykset työarkeen. Me tarjoamme arkiymmärrystä johdolle siitä, mitä työarjessa tapahtuu, miltä siellä tuntuu ja millaisia kokemuksia työyhteisöstä nousee. Tämä arkitieto auttaa kohdentamaan toimenpiteitä vahvistamaan työyhteisön hyvinvointia.
Aidon kiinnostuksen ja systemaattisen todentamisen merkitys
Aito kiinnostus työarkeen on keskeistä hyvän johtamisen kannalta. Tämä ei tarkoita vain satunnaista osallistumista tai kiinnostuksen osoittamista, vaan jatkuvaa ja johdonmukaista läsnäoloa sekä vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Aito kiinnostus näkyy siinä, miten johto suhtautuu työntekijöiden huoliin, ideoihin ja palautteeseen.
Säännöllinen todentaminen on tärkeää, jotta voimme nähdä, miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat ja mitä muutoksia tarvitaan. Kertaluonteiset kyselyt tai tutkimukset eivät riitä arvioinnin pohjaksi. Kun johto sitoutuu säännölliseen todentamiseen, se voi tehdä perusteltuja päätöksiä ja parantaa työarkea jatkuvasti.
Ymmärrys johtajan rajallisista resursseista
Tiedämme ja ymmärrämme, että johtajan resurssit ovat rajalliset. Oikein sanoitettuna myös työyhteisö ymmärtää tämän haasteen. Johtajilla on monia vastuita ja aikarajoituksia, jotka voivat vaikeuttaa syvällistä paneutumista työarkeen.
Tähän haasteeseen olemme luoneet Työelämää-konseptin tuottamaan arkiymmärrystä johdolle. Konsepti tarjoaa selkeän ja käytännöllisen keinon saada käsitys työyhteisön arjesta, auttaa tunnistamaan kehityskohteita ja kohdentamaan toimenpiteitä tehokkaasti. Se myös auttaa johtoa keskustelemaan työarjesta samalla kielellä työyhteisön kanssa.
TYÖELÄMÄÄ-konseptin hyötyjä johdolle
- Arkiymmärrystä työarjesta: Hyödynnä työyhteisön ääni systemaattisesti todennettuna päätösten tueksi.
- Työnohjauksen hyödyntäminen: Seuraa työnohjauksen vaikutuksia ja hyödynnä sitä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Työnohjaus voi parantaa työyhteisön hyvinvointia ja merkittävästi vähentää sairauspoissaoloihin liittyviä kustannuksia.
- Aito kiinnostus ja tasainen todentaminen: Ole aidosti kiinnostunut työarjesta ja varmista, että toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
- Jatkuva kehittyminen: Ole valmis oppimaan ja kehittymään yhdessä työyhteisön kanssa. Hyvä johtaja ei ole koskaan valmis, vaan aina valmiina parantamaan sekä itseään että yhteisöään.
Työnohjaus työarjen tukena
Työnohjauksen hyötyjä ja vaikutuksia pitää seurata ja todentaa. Investoinnin pitää tuottaa myös hyötyä johtamiseen ja työarjen tarkasteluun. Ennaltaehkäisevänä investointina moderni työnohjaus on paljon halvempaa kuin sairauspoissaoloihin liittyvät kustannukset. Hyvin toteutettu työnohjaus voi merkittävästi parantaa työyhteisön hyvinvointia, vähentää stressiä ja lisätä työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota.
Me Työelämää-tiimissä olemme omistautuneet auttamaan työyhteisöjä saavuttamaan sujuvamman ja tuottavamman arjen. Koulutuksemme ja työpajamme tarjoavat työkaluja ja näkökulmia, joiden avulla jokainen voi parantaa omaa arjen hallintaansa ja siten koko työyhteisön hyvinvointia. Lähde mukaamme matkalle kohti sujuvampaa arkea ja parempaa elämänlaatua – askel kerrallaan, kohti hallittua ja tasapainoista elämää.
Lue lisää TYÖELÄMÄÄ-konseptista